Olipa kerran kaksi

Kun yksi ei riitä.

   Ostin kympillä radiolta (radion radiolta ehehee) siinä toivossa, että kasettisoitin toimis. Eipä toiminu. Mutta se on kyllä niin kaunis yksilö ettei sille voi vihanen olla. Nyt on sitte kaks radioo. Vanhempi boomblasteri esiintyy mm. edellisessä postauksessa.

Olipa kerran tisdag kläder

   3 PÄIVÄÄ JOULUUN !! KOLME! 

   Mutta asiaan; tämän päivän asuun. Etin koko kesän täydellistä farkkurotsia ja nyt huomasin, että kellarissa on kokoajan lojunu semmonen. Äitin vanha Leviksen takki on silkkaa upeutta. Samoin kun uus Björn Borgin ruskee nahkareppu, jollasen Nata kerto omistavansa pienenä :D
   Ymmärrättekö mun ilon (ja samanaikaisen surun johon palaan pian)? Leviksen täydellinen farkkutakki 0e, upee nahkareppu 2,5e ja viime postauksen rakkauskengät 3e!
   Tosiaan toi suru liitty siihen, että miksi oi miksi aina joulun aikaan tekee löytöjä? Kavereille ja sukulaisille pitäs keksiä lahjoja, mutta yllättäen kaupat ja  kirppikset pursuaa tavaraa, jota ei voi jättää sinne.
   Wannabe-Clarks-pappakengät vuos sitten Sokokselta (mutta jostain syystä pääty nyt vasta jalkaan), mintunvihree villapaita on ollu tuhansia kertoja päällä, mutta esiintyy muistaakseni ekaa kertaa täällä ja Monkin übermukavuusfarkut.

 

   Sain muuten luokkalaiselta Jontin uuden levyn joululahjaks ja huhhuh ku on ollu kovassa kulutuksessa. Click.

Olipa kerran mondag kläder

   Maanantain asu on kyseessä, ellei otsikkoo tajunnu. Yhdistävä tekijä (puuttuva tekijä, bruce willis, ouu) oli selkeesti 3. Kolmen euron toppi, kolmen euron kengät ja kolmenkympin sammarit, jotka oon kyllä jo melkeen kuukauden omistanu. Nää housut on ollu melkeen poikkeuksetta joka päivä ostopäivästä lähtien jalassa ja se on harvinaista multa. Kolmeen palaten, kolmen aikoihin päätettiin Suskin kans lähtee aamukahville.

 

   Oon muuten unohtanu mainita, että mul on nenä murtunu. Oli teipit nenulla ke-la ja niitä pois ottaessa huomasin, että silmä on mustana. En ole saanu turpaani, liikuntatunnilla tuli kaverin olkapäätä vahingossa kuonoo.

Olipa kerran shortsit

   Vihdoinkin vuosien etsinnän jälkeen, löysin täydelliset villakangasshortsit! Rakastuttiin noihin äiten kans Putiikki Rannalla kanttisiltana. En ollu ennen siä käyny, ihana kahvila mutta vaatteet liian kalliita eikä muut ollu mun makuun kun nämä.
   Paita on kans uus, kolme euroo radiolta, josta tarttu kivat kiilakorotki kuudella eugenilla. Noi kuvissa olevat lempimaiharit jäi eilen koululle, kun fiksuna lähin reinoilla keskustaan ja nyt pelkään jonkun ilkeen siivoojan heittävän ne roskiin :(.

 

 

Olipa kerran herrasmies

   Minä meinaa ! Tänää piti pukeutua siistimmin, koska oltiin luokan kans yleisönä Tartu Mikkiin ohjelmaan.. :D Voin sanoo sen verran että se oli hirveetä, piti heilutella käsiä hitaiden biisien tahtiin ja mut laitettiin viä siihen eturiviin seisoon. Vaihdoin ovelasti jonkun pitkän tytön kans paikkoja, niin pääsin sen taakse piiloon. Lagasin ihan liikaa, jäin yksin taputtaan ku muut oli lopettanu taputtamisen jo minuutti sitten ja lisäilin huulipunaa samalla kun kuvattiin mainosta. Tuijottelin hurmaantuneena valojen määrää, kameroita ja muusikoita.
   Herrasmies oon tosiaan asun puolesta. Uus hihaton kauluspaituli on muuten rakkautta, hooetämmästä pari euroo ja rakkausjakku on Siljalta (ikuisuus)lainassa.

 

 
   Perjantaina suuntana Jyväskylä pitkästä aikaa, jätkäjätkät uudestaan ja rakkaani. Nyt on postauksia varastossa, kun oon kameraakin vaihteeks kantanu mukana, niihin sitten ennen tai jälkeen viikonlopun, no promises.

Olipa kerran onnen saavutus

   Syysloma on ollu mitä mahtavin, ei oo aiempina vuosina ollu näin hauskaa. On ollu mm. saarnamiehen satuhetket luonnon keskellä, siljan kanssa toteamista että jeesus on känniääliö, hello kittyn paranormaalit tapahtumat ja paljon muuta.
   Aika menny niin mukavasti, että kuvamateriaali taas kerran vähän vähissä, tässä kuiteski jonkun päivän asua. Ton farkkupaidan bongasin UFFin kahen euron päiviltä ja leikkasin siitä sitte liivin.

 

   Anonyymi(t?) on ragennu että irvistelen rumasti kaikissa kuvissa, joten päätin vähä väläyttää häikäisevää hymyäni tällä kertaa. Oli pakko vähän ilmeillä kuitenkin, sillä olen vain ihminen ja se kuuluu luonteeseeni.

Olipa kerran sortsit

   Mummolasta löyty viime viikolla leviksen 501set (ja paljon muuta jotka näätte jossai vaihees), joista tänään sitte leikkasin sortsit. Täydelliset sortsit.

   Ens viikko vietetään Puntala-rockissa duunissa, mut jos väsymykseltäni jaksan nii tulee ainaki rästissä olevia postauksia. Näkemisiin!

P.S. Banneri vaihtu niinku varmaa huomasitte. Eilen yöllä tylsyyttäni väänsin noita varmaa seittemä, että nyt on sitte vaihdeltavaa.