Olipa kerran arkistojen aarteita

Olipa kerran uneliaisuus

   Heräsin tänään neljältä. Eilisen 8:30 heräämisen jälkeen se tuntuu hirveen myöhäseltä, vaikka normaalisti viikonloppusin niihi aikoihin heräänki. Ja nyt tietenkin väsyttää ja tuntuu aikaansaamattomalta.

   Yks asia, minkä kuitenkin sain aikaseksi, on tilaus boohoolta. Oon ikuisuuden kuolannu siellä olevaa maksimekkoo, jonka nyt vihdoin sain napattua ostoskoriin. Tilaukseen pääty myös mun rakkauskengät mustina.

   Hohdon kattelin pitkästä aikaa ja siinä on mun lempikohtaus kautta aikojen. Lempikohtaus on siis se, kun se hissi aukee ja sieltä pursuaa sitä verta, ai että se on upee.
Snatchinkin katoin viikolla Jennyn kans ja oli kyllä ihan mahtava ! Pitää jossain vaiheessa omaanki leffahyllyyn hommata.
   Torstaina tein mahtilöydöt uudelta kirpparilta. Löysin ihan täydellisen repun, just semmosen mitä oon kaivannu viimeset puol vuotta ja vielä kolmella eurolla! Kakkosella lähti mukaan viä tommoset söpöt kenkulit, jotka sitten kotona tuntuki vähän kinnaavilta:( ehkä ne joku kaunis päivä kuitenkin jalkaan ajautuu.

   Nyt ajattelin lopettaa tämänkin postauksen samalla tavalla, kun viimesen kuukauden ajan; alan tästä katteleen koodia, joten heipsu ja kuulemisiin!

Olipa kerran kohtaloa ja sushia

   Viime viikonloppuna Silja oli täällä ja käytiin Hannan ja Jennin kans kattomas Black Swan. Ex-balleriinaan leffa oli kuin olikin tosi vaikuttava, suosittelen! Tietenkin ahdistavan leffan jälkeen löysin vessan lattialta mustaa tylliä....

   Keskiviikkona otin vihdoin itteeni niskasta kiinni ja tein pitkän suunnittelun jälkeen sushia. Sen tekemiseen meni loppujen lopuks 2h.. (Piti odottaa, että riisi jäähtyy, ym.) Olin niin ylpee ittestäni, että päätin tehdä erikoishienon lautasellisen.

   Aamulla herätessäni olin ihan varma et nukun vielä tai että viimeset kaks kuukautta on ollu unta, kun huomasin lunta satavan ja puissa oli taas lunta. Masentaa, koska kesän odotus on jo suuri.

   Tänään kävin Jennin kans kattomassa Kohtalon Valvojat, leffa oli ihan hyvä, tykkäsin varsinkin hattutempusta. Mut tuli taas yks syy mieleen miksen usko "Yläkerran Herraan"; sillä on suunnitelma meitä kaikkia varten. En todellakaan halua ajatella, että mun koko elämä on suunniteltu ennaltaan eikä mitkään mun päätökset voi oikeestaan aiheuttaa poikkeamaa tässä "suunnitelmassa".. En pidä ajatuksesta.

   Eilen käytiin kuvailemassa Tiian kanssa ja pääsin vihdoinkin kattomaan Pyynikin ylioppilaskotia eli vanhaa ruttosairaalaa lähempää. Lunta oli sen verran, että pitää odottaa vielä hetki ennenkun pääsee kunnolla explooraan.

   Nyt syömään ja tutimaan, kuulemisiin:)