Guate part TRES

   Guatemala maana täytti kaikki odotukseni paremmin kun hyvin. Paikalliset oli hirveen ilosia ja sosiaalisia. Eron esimerkiks jenkkeihin ja varsinkin ranskalaisiin verrattuna huomas jo Guatemalan lentokentälle astuessa. Oltiinhan toki Losinkin kentällä hirveen mukavia, mutta Guatemalassa se mukavuus oli jotenkin niin paljon aidompaa.
   Rakastuin niihin vuoriin, enkä koko reissun aikana kyllästyny niiden tuijottamiseen. Tykästyn oikeestaan aina matkoilla ollessani vuoriin, koska eihän niitä täällä koto-Suomessa paljoo näy.
   Yks iso haittapuoli reissussa oli se, että mentiin joka paikkaan autolla. Leiriltähän me ei poistuttu kun pari kertaa, eli puhun nyt siis after-campistä. Halusin hirveesti mennä käppäileen ympäriinsä päämäärättömästi räpsiin kuvia, muttei oikein aika riittäny siihen. Yhtenä aamupäivänä kun ois kerenny nukuin darraani pois, haha.

   Guatemala was everything i expected and more. The local people were outgoing and fun. I noticed the difference already at the Guatemala airport, in the US people were nice, but in Guatemala they were somehow genuinely nicer. 
   I fell in love with the mountains and i never got tired of just staring at them. Actually i always love watching mountains when i'm abroad, cause you just don't really see them in Finland.
   Probably the only con in the whole trip was that we went everywhere by car. We only left the camp twice, so i was really looking forward to just walk around without any destination and take loads of pictures on aftercamp. We didn't really have time for that and the only time we did I was recovering from the previous night, haha.